Randomreissu Lopelle 27.1.2008

Uskomatonta- tammikuun loppuvaiheessa ei varmasti kantavaa jäätä löydy etelästä edes nuuksion pikkulammilta ja siksi reissumme suuntautui villillä randomilla Lopelle. Viikolla selailtiin ahkerasti karttapaikka.fi:stä mahdollisia pikkulampia ja Lopen kohdilta löytyi lähekkäin erikokoista lämpärettä. Kymmenistä lammista valitsimme "tarkalla" vainulla saarellisen noin Urjan kokoisen lätäkön jonka ympäristössä kävelyetäisyydellä oli monta vielä tätäkin pienemäpää lutakkoa.

Gebsi ohjaili auton aamu kahdeksan jälkeen epämääräiseen pöpelikköön jonka mökkikylän reunustama lammikko näytti jos mahdollista vieläkin epämääräisemmältä. Jäätä lammella kuitenkin näytti olevan joten auto kikkailtiin tiensivuun ja haalarimarssi läpi aution mökkitontin kohti "ottipaikkoja" alkoi. Porailimme ekat reijät n. 10 senttiseen jäähän ja ihailimme etelähämeen lammen railojen ja ohuemman jään täplittämää valkoharmaata tilkkutäkkiä. Muutama pieni - itseasiassa aivan helvetin pieni jopa siloneulalaisittain - apponen nousi kirkkaan veden hapekkaammalle puolelle. Syönti oli kuitenkin niin nihkeää, että vajaan tunnin, kuuden ahvenen ja mitrin kahden särjen jälkeen oli aika siirtyä viereiselle vieläkin pienemmälle suolammelle

Iso-Malvan monsteri

Kapean kannaksen takana avautui uusi jääkannen peittämä kalakeidas - suopursujen ja rahkasammalen reunustama lammikko ei suuria ennakko-odotuksia kirvoittanut. Siksi yllätys olikin melkoinen kun lammen toisessa päässä tönötti kaksi pilkkijää. Usko koki lähes helluntailaisen herätyksen ja innolla kairat pureutuivat lumen peittämään jäähän. Mitrin ketjupilkki ehti hädin tuskin laskeutua kun jo tuulimylly ilmoitti nousevasta kalasta. Sama toistui neljä kertaa peräperää ja kun ahventen koko oli luokkaa suurempi kuin totusti alkoi päivän ennakko-odotukset olla jo voitetut. Ahvenia nousi tasaiseen tahtiin ja ottivyöhyke tuntui olevan aivan rantapenkassa kiinni n. 1,5-2 metrin vedessä. Kalaa tuli niin tapsilla, ketjulla kuin värikoukullakin, vaikkakin jälleen tuntui siltä, että lumipeitteesta huolimatta Jukan värikoukut keräsivät innokkaimman yleisön.

Evästauon jälkeen siirryimme kapean "salmen" taakse Paskikseksi ristimällemme lammen osalle. Itse hivuttauduin etäämmälle jallittamaan kaatuneen koivun katveessa päivystäviä raitapaitoja. Minkäännäköistä kalakontaktia en saanut ja kun käänsin katseen "salmen" suulle näin Jukan nostavan jäälle suovetten uimarin. Nopea hölkkä ottipaikalle paljasti värikoukkukeisarin yhyttäneen ahvenet. Useampi reilusti 100 grammainen ahven oli purrut äkäisesti värikoukkua metrin vedestä. Paikka oli selkeästi muita kokeilemiamme matalampi ja pian itsekin nostin yhdellä kädennostolla jäälle muutaman tumman lampikalan. Värikoukku tuntui olevan ainakin tähän hetkeen tässä lammen osassa aivan ylivoimainen ottikone - Mitrin tapsi sai lillua aivan vailla huomiota koko sen kymmenminuuttisen kun Jukka nosti komeita suoahvenia jäälle.

Lähtömaisemaa malvalla

Kello läheni jo kahta ja suurimmat pilkkihalut oli jo tyydytetty. Yritimme etsiä ahvenia vielä muutamasta matalan näköisestä paikasta ja haahuilimme tarkastamaan myös kahden mystisen pilkkijän reikäjuustoksi poraaman lammenpohjukan. Kaloja kertyi enää muutama, vaikkakin Jukan Iso-huudot saivat pulssin nousemaan ja uudelleen laskemaan lähes puolikiloisen särjen noustessa jäälle. Pilkkipäivä loppui Iso-Malvalle auringon viimesäteiden pilkistellessä metsänreunasta. Pussien kokovertailussa Jukka vei jälleen kirkkaan voiton. Uskottava se kai sitten on - mikäli jäät pysyvät näin ohuina ja lumipeite jään päällä lähes olemattomana lienee syytä unohtaa ylpeys ja aloittaa värikoukkutreeni.

Suolammen satoa

Näinköhän tässä oli tämä pilkkikauteni. Reilun parinviikon päästä pilkkikaverikatraan olisi aika kasvaa ja ennen sitä ei jäälle enää taida olla asiaa. Kun vielä talvi ei taida ikinä alkaa, lienee kai turha edes haaveilla kevään kuhareissusta tai viimejäiden ahventalkoista. Annetaan toisten koittaa ja viritetään siikatapsit valmiiksi - kevättä odotellessa.

• Kalastusaika 9 - 15,30
• Sää - 3, vaihtelevaa pilvisyyttä, iltapäivää kohden voimistuvaa koillistuulta
• Saalis: Ahvenia yht. 1,9kg (Jukka 1,2kg + n.500g särki, Teemu 450g, Mitri 250g)