Kalakerho Siloneula - letkeästi onkien

Sumuisen järven jäädessä taakse marraskuu puraisee onkijan sielua. Karpinonkijan vuosi on Suomessa kovasti kaksijakoinen. Toukokuusta marraskuun alkuun ongittavaa riittää. Voit lähteä kalaan käytännössä koska vaan, mutta lopulta kun jääpeite aina yllättää huomaat katsovasi kalenteria hiljaa nieleskellen. Onkitauko kestää puolivuotta. Sen aikana tulee lumi, sohjo, pakkanen ja jää. Sieltä saapuu myös hauen täkyonginta, mutta sulaa vettä ja pitkiä iltoja rannassa on ikävä. Sitä sielunmaisemaa ei talvella ole. Silti, nopeammin kuin arvaatkaan räystäät alkavat lorista, muuttolinnut saapuvat ja pikkuhiljaa - hitaasti ja varmasti jääpeite väistyy. Kevät on tullut ja koko kausi siintää edessä. Silloin Karpinonkija on kuin kevään ylioppilas. Aivan kaikki on mahdollista. 

Tämä kausi avattiin toukokuun loppupuolella, myöhemmin kuin monesti aiemmin. Useina vuosina olemme kihelmöineet jo huhtikuussa ja istuneet jäistä yötä toukokuun alussa saamatta minkäänvaltakunnan kontaktia vedeneläviin. Samalla…