Kalakerho Siloneula - letkeästi onkien

Ruskea vaihtui hopeaan ja seisova vesi virtaavaan. Kalapelletti piti yhä pintansa, samoin maissi - mutta makkara ja cheesepaste löysivät tiensä kalareppuun. Katse käänneettiin turparantaan. Kesän aikana tutun joen rannassa on vierailtu pariin kertaan, mutta jokainen reissu on mennyt tavalla tai toisella puihin eikä kaloja ole näkynyt. Koko puuha alkoi tuntua ärsyttävältä ja onkisuunnitelmat risteilivät enemmän ruutanajärvien puolella.
Onneksi Jari geokätköilee. Ei ole harvinaista. että etsintä kuljettaa harrastajansa myös makean näköisille kalapaikoille. Tämän kertainen ranta oli yksi näistä. Jos kala on nähty se on melkein saatu ja tämä reissu oli käytönnössä sovittu kun saimme viestin kävelysillalta jonka alta tukevan kokoiset suurisuomuiset saalistajat parvena pyrähtivät ohi. Viikonlopun kätkö piileskeli selkeän turpajoen rantakatveessa.
Tiistaina - loman jo loputtua fillaroin duunista himaan himoiten sitä ensimmäistä hetkeä kun turpakoho liukuu hitaasti virran pyörittämänä odotta…