Aikaisin aamusta 3.5.2009

Kausi alkoi jo olla pahasti ruskan puolella ja yhtään siikaa en ollut rannalle vielä nostanut. Edellisvuosien talkoiden jälkeen tämä tuntui jopa uskomattomalta, vaikka takana ei ollutkaan kuin yksi reissu jäälauttojen väliin mustikkamaalle ja toinen Laurin kanssa ulkoiltu parituntinen edellisvuoden ottispotilla. Viime vuoden aamureissun hyvä onnistuminen mielessä kurvasimme pyörinemme Jukan kanssa jo ennen viittä kohti viimevuotista eldoradoa.

Auringonnousua Seurasaarenselän takaa

Yllätykseksemme kalakohteeksi valittu niemenkärki oli puoli kuuden maissa jo miehitetty ja niin siirsimme katseemme Jukan kauden alussa siikarikkaaksi rannaksi korkkaamalle mestalle. Nopeasti kävi kuitenkin selväksi, että hiukan sisemmällä särkipopulaatio oli kasvanut häiritseväksi ja vavat tanassa jatkoimme yhä vain uusia siikarantoja kohti suuntana etelä. Paikat olivatkin tyhjät ja mukavasti auringon puolella joten totesimme yhdessä tuumin, että tässä kelissä tähän hetkeen kalat olisivat enää vain plussaa.

Tuulista "ulkomerta" ja matalaa vettä

Etelän kivirannoille päästyämme huomasimme tuulen käyvän navakkana ja häiritsevät ikävästi kalastusta. Kun vielä pohja oli hitusen leväinen ei onkiminen ja varsinkaan tärppien erottaminen tuntunut kovinkaan helpolta. Aika pian Jukka kävi testaamassa kauempana seisseen vapansa ja ensimmäinen pikkusiika nousi rannalle. Särjet eivät siis olleet ainakaan täysin ahtautuneet rantoihin ja jättivät näin siioille aikaa ehtiä madoille.

Moneskohan?

Jukka oli jo ensimmäisessä paikassa onnistunut välttelemään särkikontakteja ja nyt yhtä siika onnellisempana hymy oli herkässä kun kampesin rannalle jo aamun seitsemättä särkeä tai pasuria. Kun heti tämän perään Jukka kampesi rannalle nyt jo selvästi pulskemman noin puolikiloisen siian alkoi uskoni omaan tekemiseen jo hiipua. Lopulta aamupuuroa kitusiinni kiskoessa tajusin löysemmän pikkuvapani tempovan rajusti. Edellisvuosien kokemuksesta olin lähes, että siiman päässä vastustajanani olisi tällä kertaa ainakin kohtuu kokoinen siika. Kun laskin siiman löysälle ja huomasin sen liukuvan mereen päin olin kalasta jo aivan varma. Ja niin lopulta kompurointien ja siimasotkujen jälkeen olin vihdoinkin onnistunut avaamaan kauden reilulla nelisatasella.

Kauniita kaloja rivissä

Siihen loppui kuitenkin oma kalantuloni jos ei muutamaa isoa särkeä lasketa mukaan. Kotiin lähdön alla Jukka saalisti vielä yhden perussiian ja niin kausi oli ohi. Heikoin kausi pitkään aikaan. Tosin yksi syy tähän on varmasti ainakin omalta osaltani se, että kalapäiviä tuli vähän ja nekin vähät osuivat aikahuonoihin saumoihin. Kokonaisuutena kauden lyhyys oli pariin edellisvuosiin nähden kuitenkin merkille pantavaa. Muidenkin rantojen asukeiden tarinoissa kuulsi sama melankolinen perussoundi. Alkukausi oli heikoin pitkään aikaan ja varsinainen syönti kesti hyvä jos pari viikkoa. Tai sitten emme vaan osaa...

• kalastusaika 6.00-11.30
• lämpötila +4-+15, tuuli 9 m/s W, pilvisyys 0/10
• saalis: Jukka 3 siikaa (suurin >500), Teemu 1 siika + n.10 särkikalaa