Vanhan toistoa Kirkkonummella 10.2.2013

Ei tullut madetta stadista, vielä. Niinpä Mikon kysellessä ehtisinkö jo perinteiselle madereissulle sunnuntai-illasta käännettiin katse tutuille urille tuttuun jokiuomaan. Eroaako tyhjänpyynti Kirkkonummella sitten jotenkin nollatuloksesta stadista? Ainakin varma tieto kaloista pitää uskoa yllä, joskin samaa tahtia ahdistus siitä, että paikka on nähty ja pitäisi tämäkin ilta viettää uusilla paikoilla hiertää pilkkijän mieltä, varsinkin Jukan.

Viime vuonna kidutimme Mikkoa reissulla uusille mestoille. Lopulta pitkän kaavan ilta päättyi nollareissuun ja session aikana ei nähty jäällä edes jalan jälkiä. Varma ottipaikan merkki? Niinpä en edes kehdannut ehdottaa tutustumista uuteen paikkaan vaan kairat jyrsivät uuden lumen peittämää rokonarpista jäätä. On muuten hämmentävää ettei kaupoista meinaa nykyään saada sunnuntaisin silakkafilettä. Alepa, S-Market, Maailman Suurin Prisma, K-Supermarket Konala käytiin läpi, mutta fileitä saati kokonaista silakkaa ei löytynyt. En tiedä mitä Holkerin Harri tästä miettii, mutta kyllä itseäni hiukan ihmetyttää. Pakattua lohta saa kaiken maailman epäilyttävissä sitruunamarinaadeissa, joiden alle saa upotettua vaikka kuinka vanhaa kalaa. Luulisi silakkafileellä vielä oleva, dioksiinikohusta huolimatta, isommat markkinat.


Herra Epäusko - toivoton jo ennen pimeää

Pysähdys Sellossa kuitenkin pelasti syötittämät, vaikka eiköhän matjes-sillilläkin olisi jotain saanut. Itse en kyllä näitä kaupan vakuumiin pakattuja kaloja olisi pannulle laittanut sen verran pistävästi ne haisivat pilaantuvalle kalalle. Olisi hauska joskus seurata esim. yhden lohen taivalta kalatiskillä. Kuinka useassa muodossa kalaa myydään ennenkuin se todetaan käyttökelvottomaksi - file, graavi, pakattu ja marinoitu. Ehkä sitä on vain liian kyyninen.

Mestalla oli vilskettä, mutta yksi asia pisti välittömästi silmään - missä olivat patut? Pääkaupunkiseudulla nämä virkeät seniorit toimivat oivallisina kalapaikkaindikaattoreina. Vuosien varrella kertynyt kokemus ja verkoistoituminen tuntuvat pitävän huolen siitä, että tämä tiivis kalaperhe onkii siellä missä kalat milloinkin majailevat. Nyt jokiuoma tuntui täyttyneen meistä kuoripojista joiden tärkein kalapaikkojen tietolähde on internetin vanhentuneet kalastuskeskustelut - saatanan isoja kuhia Porvoosta, puolikiloisia ahvenia Itä-Helsingistä, Matikan kutu ohi, alkanut tai myöhässä. Siellä me anonyymit huutelemme vailla kokemusta, hyvä kun kerran jäällä käyneinä, absoluuttisia faktoja ja toiset kaltaisemme rynnivät sopulilauman tavoin ympäri etelärannikkoa vailla ajatusta.

Sininen vaihtui mustaksi lumisade jatkui, mutta matikoita ei kuulunut. Jukka pudotti jonkun puukonmittaisen jäänlaitaan ja samaa vauhtia alkoi laskea suojaus orastaneen epäuskon ja -toivon tieltä. Yksi kalakin sieltä tuli, mutta tämä enemmänkin alleviivasi paikalla olleen porukan kalattomuutta. Enpä tiedä. Jos paikalla istuu toistakymmentä ukkoa ja illan aikana saadaan puolikiloa helvetin laihaa ja luihua madetta niin ei tätä mestaa nyt Eldoradoksi voi kutsua. Ehkä parikilometriä etelämpänä lyönti oli toisenlainen, mutta itse taidan hakea kalojani tästä eteenpäin jostain muualta. Mistä? Se on sitten jo toinen tarina. 

Luihu laiha matikka

Kommentit

ANTTI SAARIKOSKI sanoi…
Viikonloppuna pitäs tuolla kävästä toistamiseen. Kyllä tässä herää kysymys että kannattaisko kuitenkin kokeilla esim. vanhankaupunginlahti myös.

Vuoden suosituimmat tekstit