Onkijan aika 22.3.2015

Kuvaaja kuvattavana

On olemassa projekteja ja ikuisuusprojekteja. Nyt valmiiksi saatettu työnimellä "The Karppielokuva" ja lopulta lopullisen muodon otsakkeen "Onkijan Aika" alla saanut Mitrin hengentuotos on ollut todella painavasti jälkimmäinen. Kun tuleva mediamoguli kesällä 2013 ilmoitti ostaneensa alennuksesta sellaisen halvan järjestelmäkameran harpattiin huomaamattomasti ja huomattavan nopeasti audio-visuaalisesta harrastelusta panostuksen ja ajankäytön yläluokkaan.

Heti alkuun nopeasti kyhätyt iTrailerit täyttivät Mitrin tuttavapiirin s-postit. Pian myös ensimmäiset "omat" lyhärit reissuista olivat valmiit. Ne olivat makeita, mutta yksi ongelma niissä kaikkien mielestä oli. Kuvat olivat eittämättä liian hienoja ja työmäärältään turhan aikaavieviä vain muutaman innokkaan katsottaviksi. Julkisen esittämisen esti  tehokkaasti kaikkien yhteinen halu pitää vaivalla hankitut onkipaikat salassa. Ajatus julkaistavasta karppifilmistä jäi silti kytemään.

Aika kiri eteenpäin ja laitehankinnat seurasivat toisiaan. Kuvausvalot, eri objektiivit, kameratuet ja muut hilavitkuttimet kasvattivat jo ennestään ylipainoisen karppikamamäärän toiseen potenssiin. Toki kuvanlaatu parani nopeasti ja teoksia alkoi vaivata väistämätön julkaisukuume. Olimme jo tottuneet Mitrin uudenlaiseen olemiseen. Maailma on erilainen takanäytöönkatsojan silmin. Puskat rapisivat, heittäessä piti välillä odottaa ja kamera oli aina jossain väijymässä. Siihen myös turtui, jatkuvasta kuvaamisesta oli tullut normi. Kameraa ei todellakaan enää jännittänyt. Se oli pysyvästi integroituna M.Häkkiseen.

Jo kauden 2014 alussa  sovittiin, että yhdestä vuoden reissuista tehtäisiin julkaistava filmi. Paikasta päästiin yhteisymmärrykseen, mutta edes Mitrillä ei tainnut olla tarkkaa käryä mitä lähdettäisiin kuvaamaan. Pikkuhiljaa ruokahalu kasvoi ja suunnitelmissa puhuttiin jo nauhoitettavasta ääniraidasta. Itse lupauduin tekstin kirjoitus hommaan ja snadisti l-kirjainta lespaavalta David Attenboroughlta kuulostava Jerry saatiin houkuteltua lukuhommiin. Paketti alkoi olla kasassa. Vain idea puuttui.

Lopulta monen mutkan ja kiemuran kautta kirjoitin omasta mielestäni erittäin hajanaisen horinan jota Mitri käytti leikatessa aihiona. Pikku hiljaa projekti eteni ja Jerryn käytyä studiolla nauhoittamassa tekstin alkoi video vaikuttaa omaan silmään ja korvaani yllättävän hyvältä. En osaa tarkalleen arvioida raakavideon määrää, mutta Mitrin duunin on täytynyt olla valtava. Homma on ollut täysin ja ainoastaan Mitrin harteilla ja ihmetellä sopii mistä kaikki aika on revitty. Into tasoittaa esteet.

Jos ajattelee aikajanaa jona Mitri on videokuvaamista, leikkausta, ääniraitoja, timelapseja sun muita harjoitellut ei voi kuin ihmetellä. Olen suorastaan ylpeä.  Kun katson kuvaa ja kuunteleen Jerryn samettista ääntä allekirjoitan yhä kaiken kirjoittamani. En tiedä kuinka moni löytää langan. Epäilen, että ajatuksessa on vaikea pysyä mukana. Homma hohkaa sissänpäin, mutta riittääkö lämpöä ulkopuolisille. Meille tämä video on  juuri hyvä näin. Olemme eläneet sen. Meille kuvien takana on koko viime kesä ja sen tunnelmat. Muistot ovat meidän. Kaikesta työstä ja vaivannäöstä jää mukana olleille sellainen muisto jota harvoilla omasta kalastuksestaan on. Se on mahtavaa. Ehkäpä joku muukin lopputekstien kohdalla haaveilee istuvansa ongella. Se olisi hienoa. Tätä saa ja pitää jakaa jos homma mielyttää.

Ottakaa hyvä asento ja keittäkää kahvit, mutta pitäkää kaukosäädin lähellä. 25 minuuttia on yllättävän pitkä aika ja telkkarista tulee luultavasti, jotain nopeatempoista ja "viihdyttävämpää". Itse jaksan katsoa tämän hymyillen vielä kymmenennenkin kerran. Kiitos vaivannäöstä Mitri Häkkinen!

Hauskaa Elokuvailtaa...

Onkijan Aika from Mitri Häkkinen on Vimeo.