Tuulista lahkeiden uittoa 11.1.

Heitettiin Jukan kanssa aamukeikka vanhankaupunginlahdelle. Lähdössä Jukka missasi junan joten paikalla oltiin vasta puoliyhdeksän jälkeen. Jengiä oli liukkaalla 15 senttisellä kuin pipoa ja ujeltavan tuulen nostattamat aallot sulavan jään pinnalla kastelivat lahkeet alta aikayksikön. Markkinahumua hiljensi kiitettävästi kuhien järjestämä radiohiljaisuus. Istuttuamme parituntia kauempana jokisuistossa katselemassa kaunista helsinkiläistä arkkitehtuuria suuntasimme lähemmäs suvantoa.

Keskellä väenpaljoutta

Kenenkään emme olleet nähneet tahi kuulleet saavan mitään joten yllätys oli melkoinen kun tunsin terävän täräyksen kädessäni. Vastaisku tartutti kalan oikeaoppisesti ja nostossa ymmärsin nostavani jäälle todennäköistä pilkkienkkakuhaa. Kalatulikin vauhdilla (kuin Ari Vatanen) poikittain jään alle ja pöllämystyneenä tajusin kalan karanneen kun tasurin takakoukku tarrasi jään alalaitaan. Ohi oli etsikkoaika. Yhden kalan näimme muiden n.70 pilkkijän saavan ja kaksi tukevan karkuutuksen kiroamista kuulimme ennen kotiin lähtöä. Ei kehuttava keikka, mutta kuhan kanssa otettaneen revanssi kevättalvella.

Urban cityfishing

• kalastusaika 8.45-12.30
• sää: +2, tuulta 14m/s SW, pilvisyys 8/10
• saalis: Jukka -, Teemu 1 mehevä karkuutus