Maratoonarin maaliskuu

Nyt on kevät! Pian viimeisetkin toppatakit vaihtuvat toppeihin ja hiihtohousut hameisiin. Terassit avaavat ovensa ja ensiauringon säteet heijastuvat hymyinä vastaantulijoiden kasvoilta. Tiepöly tarttuu kurkkuun, koiranpaskat paistattelevat päivää keskellä katua, meri kimmeltää ja talvi tuntuu olevan kaukana takana. Elo on uudelleen syntymistä - niin luonnon kuin mielen kokiessa valon mahdin. Tämä on ihanaa, elämää neljän vuodenajan stadissa.

Osalla meistä kevään ylle laskeutuu synkkä varjo. Tänään duunimatkalla mieleen hiipi kaamea ajatus: "Mitä helvettiä nyt taas? Miksi hymyilen Torpparinmäen ABC:n kohdalla?" Onko se on tullut takaisin, varoittamatta ja salakavalasti hiipien. Luulin jo päässeni yli, mutta traumat ovat palanneet - maratonkuume on totta. Pystynkö nauttimaan katupölystä, nauranko enää koskaan astuessani kuivan asfaltin päälle jämähtäneeseen koiranpaskaan. Pelkään kadottavani järkeni kun hävitän lopullisesti kevään taian kompastelessani aurinkoista eiranrantaa ajatellen vain ja ainoastaan kivinilkkoja. Hameet ja topit, hymyilevät kasvot ja lämmin terassi - ei vaan se samperin viiksekäs särkikalamme!


Kommentit

Olli sanoi…
Olet yksi meistä. Me maratoonarit.
Olli sanoi…
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
ANTTI SAARIKOSKI sanoi…
Teil on Tarantellat vastassa. Joo kolme kisaa vast takana. Tähtiin on kirjoitettu tulevat fongauksen aurinkokuninkaat. 30/24h. Saksasta tilattiin just pelipaidat. Saksalainen tehokkuus Suomalaisella Sisulla. Ei kukaan muu ota viikon lomaa maraton viikolle. Tehkää suunnitelma 25:lle lajiille, silloin ehkä olette Tarantelloilta turvassa...
Teemu sanoi…
Onnea kisaan Antti. Varokaa ylikuntoa. Toivottavasti skaban aikana paistaa aurinko niin saisi hyvän rusketuksen...